Creative Association
for Arts and Culture Drom

Tavoitteet

NRAPin tavoitteet ovat...

• edistää Pohjoismaiden mustalaistaiteilijoiden taiteellisia uria verkostoitumis-, mentorointi-, näkyvyys- ja tunnustoiminnan muodoissa, erityisenä kohderyhmänä nuoret, orastavat taiteilija-alut
• lisätä tietoa ja tietoisuutta Pohjoismaiden mustalaistaiteen perinteistä
• edistää kansainvälistä ja kulttuurienvälistä dialogia mahdollistamalla helppo pääsy laadukkaaseen Pohjoismaiden mustalaistaiteilijoita esittelevään online-sivustoon
• murtaa kielimuureja, jotka ovat tähän mennessä estäneet pohjoismaiden mustalaistataiteilijoihin liittyvän kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön
• edistää mustalaiskansakunnan kansainvälistä identiteettiä sekä maailmanlaajuista merkitystä sekä sen taiteilijoiden tietoisuutta omasta tärkeydestään – ”Ei ole kansaa ilman taiteilijoita, nobelisteja ja yhteiskunnallista statusta” (Veijo Baltzar, 1987).
• kehittää yhteistyön, yhteisen edustustoiminnan ja yhteishengen merkitystä pohjoismaiden mustalaistaiteilijoiden keskuudessa niin heidän itsensä kuin koko kansakunnan hyvinvointia edistävänä tekijänä
• käsitellä mustalaistaidetta ja -taiteilijoita yhdenvertaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa suhteessa valtaväestön taiteeseen sekä soveltaa siihen valtayhteiskuntien yhdenvertaisia statuskriteerejä (esim. omien maiden taiteen ammattiliittojen jäsenyyskriteerejä)
• edistää vähemmistöjen osallisuutta valtaväestön elinkeinorakenteissa ja järjestelmissä, kuten eri taideorganisaatioiden ja apurahalautakuntien päättävien elinten jäseninä

NRAPIN IDEOLOGINEN TAUSTA JA TAVOITTEET

 

NRAP edustaa kannustavaa esimerkkiä kyvystä tehdä yhteistyötä valtaväestön kanssa niin, että yksilö säilyttää omat kulttuuriset juurensa ja -perinteensä. Uskomme, että säilyäkseen hengissä ja kehittyäkseen, kulttuurin – sekä taiteen sen ilmaisumuotona – tulee säilyttää kosketus omiin perinteisiinsä. Uutta ei voi syntyä ilmaan vanhaa.

 

Taiteilijoille oman kansan tuki on suunnattoman tärkeää. Mustalaisten kohdalla tämä on kuitenkin lapsenkengissä: heidän keskuudessaan taiteilijan ohittaa kaikki muut tekijät. Lukuun ottamatta musiikkitaidetta, mustalaistaiteilijat ovat tähän asti olleet irtolaisia, vailla kansansa tukea. Tämä on aiheuttanut sen, että mustalaisten identiteetti on horjunut maailmanlaajuisesti. Jos emme arvosta itseämme, meidän on turha valittaa, että muut eivät arvosta meitä. Silloin meidän tulee myös tyytyä siihen: kansa, jolla ei ole omia taiteilijoita on valtaväestön silmissä paarialuokkaa: se merkitsee väistämättä syrjinnän ja rasismin kohteeksi tulemista.

NRAP ei tule tukemaan missään muodossa toimintaa, joka marginalisoi mustalaisia tai käsittelee mustalaistaiteilijoita ja -taidetta muussa kuin valtaväestön valtarakenteiden ja statuskriteerien kontekstissa. Emme tule myöskään tukemaan sellaista toimintaa, jossa romanit toimivat vallan ja järjestyksen asiamiehinä, unohtaen oman kulttuurinsa merkityksen ja kansansa luonteen. NRAP ei tue kookospähkinä- eikä jogurttirusinasyndroomia – musta päältä ja valkoinen sisältä sekä päinvastoin (Veijo Baltzar, 2012). Sen sijaan NRAP voi tukea sitä, että taiteilija esim. kirjoittaa valtaväestön kielellä ja on taiteessaan vuoropuhelussa valtaväestön kanssa – tukien monikulttuurisuuden integroitumista valtajärjestelmiin menettämättä omaa identiteettiään.

Mustalaistaiteilijat jäävät usein palkitsematta myös siksi, ettei palkinto- ja apurahalautakunnat yksinkertaisesti tiedä mustalaistaiteesta ja sen saavutuksista. NRAP-hanke edistää Pohjoismaiden mustalaistaiteilijoiden tunnettuutta ja statusta suhteessa valtaväestön taiteilijoihin ja taiteeseen.